PS. I LOVE YOU


Sen lisäksi että tämä on minusta ihana elokuva, PS. I LOVE YOU, tuntuu liian isolta asialta ollakseen jälkikirjoitus. Kuten elokuvassa, rakkaus on iso asia, joka saa meidät tekemään ihmeellisiä juttuja. Vaikka rajan takaa, ainakin elokuvassa. Rakkaus on jotakin, jota kuvataan syvällä tunteella, kiintymyksellä, mieltymyksellä johonkin. Se on voima, joka ajaa välillä äärirajoille ihan vapaasta halusta. Mikä sitten saa meidät tekemään sen kaiken?

Elokuva, josta jo mainitsin, on minusta oiva esimerkki rakkaudesta. Huomiosta toiselle ja välittämisestä toisen voinnista. Kuinka saada välitettyä viestinsä, rakastan sinua, niin että toinen huomaisi sen kaiken tuskankin keskellä? Ja mitä merkitystä, sillä on että rakastaa tai tulee rakastetuksi?




Monesti alkuihastuksessa päivät menevät miettiessä toista ja kuinka ilahduttaisi häntä ja sitä kautta myös itseään. Pienet teot muodostuvat tärkeiksi ja usein sitten kun kuumin rakkaus on muuttunut arkipäiväisemmäksi, nämä pienet jutut ovat ne kipinät, joilla lämmittää mieltä silloin kun roihu ei pala täysillä. Minusta rakkauden ydin on pyyteettömyys. Aito halu antaa toiselle jotain mitä hän kaipaa. Joskus tietenkin voimme ampua yli tai jäädä riman alle, mutta silloinkin jos ajatus on aito, tuloksella ei olekaan niin paljoa merkitystä, ajatus oli tärkein.

Valitettavan usein rakkauden lähtökohta ei olekaan toisen toiveet vaan oman vajeen täyttäminen. Käytämme rakkautta väärin hankkiessamme omaa hyvää toisen kustannuksella. Erilaiset tarinat Auvervaaroista ja muista rakkaushuijareista on saanut ihmiset pyörittelemään silmiään, miksi joku haksahtaa moiseen? Siksi että me kaikki toivomme ja tarvitsemme arvostusta ja huomiota sekä hyväksyntää. Sitähän rakkaus antaa aidoimmillaan ja siksi siitä on tullut hyvä väline käyttää väärin omiin tarkoitusperiin.

Monesti me toivoessamme saada rakkautta siedämme vähättelyä ja kiristystä, huonoa käytöstä, jopa väkivaltaa. Pelko menetyksestä saa meidät venymään ja kestämään tilaa, joka tekee meistä aina vaan onnettomampia. Vaikka luulemme sen olevan sen arvoista, jos sitten palkinnoksi tulisi ripaus rakkautta. Ja tähän tämä huijaus perustuukin, valtaan toisen tunteista.


On unohtunut, että rakkauden tulisi olla se tunne, joka tulee aidosta huomiosta, välittämisestä, oikeudesta antaa toisen olla juuri sellainen, kun on kaikkine vikoineen ja rosoineen. Monesti me yritämme olla jotain muuta kuin oikeasti olisimme ja sillä seurauksella, että toisen voima kasvaa ja oma vähenee. Rakkauden tulisi olla voimavara, ei energiaimuri.

Miksi me sallimme tätä?
Rakkauden toivossa, niin surulliselta kuin se kuulostaakin. Jos jossain sielun sopukoissa tuntee ”rakkautensa” olevan tällainen syöppö, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Miettiä olenko minä tämän arvoinen? Minkä arvoinen oikeastaan olen? Jos vastus on arvoton tai mitäs minulla on väliä- asteikolla, silloin ollaan kaukana rakkaudesta.


Aito rakkaus elää meissä kaikissa itsemme arvostamisessa ja kunnioituksessa, ilman että siihen tarvittaisiin muita tai muiden rakkautta. Siksi onkin niin totta väittämä, että jotta voisi rakastaa toista on rakastettava ensin itseään. Voi kuulostaa lattealta, varsinkin silloin kun tuntee olevansa arvoton tai jos tuntee että ei ole ketään kuka rakastaisi.

Jotta löytäisi oman arvonsa ja sitä kautta pystyisi erottelemaan tässä rakkauden viidakossa aidot rakkaudet, on pysähdyttävä kysymään kuka minä oikeasti olen ja millä minulle on merkitystä. Minulla on merkitystä.

Vaikka en ole millään lailla uskonnollinen niin jo vanhassa suuressa kirjassa sanotaan osuvasti rakkaudesta:
”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. ”


Jos tällä lailla pystyisi suhtautumaa ja mittaamaan rakkauden arvoa, emme menisi hukkaan tänäkään päivänä. Aito rakkaus tukee ja antaa oikeuden olla minä, halun pyrkiä parempaansa, halun ottaa toiset huomioon ja joustamaan tarvittaessa unohtamatta itseään. Kaikkea ei tarvitse kestää tai kärsiä rakkauden alttarilla, vaikka monesti niin haluamme uskoa. Totuus tähänkin asiaan löytyy omasta sydämestä.

Aloita viimeistään nyt tietoinen itsesi rakastaminen ja tällä en tarkoita itserakkautta, se on toinen juttu. Suo itsellesi aikaa ja kuulostele mikä on sinulle tärkeää, missä voit olla oma itsesi. Muista sanoa päivittäin itsellesi, että rakastan sinua. Silloin sen sanominen toisellekin on helpompaa.



PS. I LOVE ME and YOU, too.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit