SITTEN KUN…

”Sitten kun”- ajattelu on mielestäni läheistä sukua ”entä jos”- ajattelulle, josta olen kirjoittanut aikaisemmin.

Jotkut ajattelevat kaikista haaveista ja suunnitelmista, että ne menevät ”sitten kun”-mappiin. Teen ne sitten kun on parempaa aikaa: kun jään lomalle tai eläkkeelle tai sitten kun minulla on varaa tehdä nämä kaikki. Syitä on miljoonia olla tekemättä asioita aikaisemmin.

Elämä vie mukanaan ja arjen pyörityksessä tunnit, päivä ja vuodet vaan vilistävät ohi, ehkä automaattiohjauksella. Työ ja ura tuntuu tärkeältä, ”just nyt on sellainen projekti, josta en voi olla pois…”on tuttu virke monesta suusta. Onko asia oikeasti näin? Sillä aina tämän projektin jälkeen tulee uusi, ehkä vielä tärkeämpi. Ja siitäkään ei tietysti voi olla poissa.

Mitä sitten kun projektit on tehty ja on aika siirtyä syrjään, nuorempien ja innokkaimpien tieltä? Tuleeko tilalle tyhjyys vai oikeasti aika ”Sitten kun ”-projekteille. Nythän aikaa on…

Monesti käykin kuitenkin niin, että haaveet siellä ”Sitten kun”- mapissa ovat pölyyntyneet ja ehkä jo menettäneet merkityksensä tai niitä ei voi enää toteuttaa, koska kyseistä paikkaa tai juttua ei ole enää olemassa. Mitä sitten tehdään?

Joko mietitään uusia juttuja tilalle tai sorrutaan ”entä jos”-ajatteluun. Jossittelu ei auttanut silloinkaan, kun asia jäi tekemättä, eikä se auta nytkään. Minusta asiat pitäisi pyrkiä tekemään tuoreiltaan, kun ideassa on vielä paloa. Tai sitten paloa pitäisi pitää yllä, suunnittelemalla uusia yksityiskohtia tavoitteeseen tai makustelemalla asialla aina silloin tällöin, jotta sen loimu pysyisi elossa siihen asti, kun se toteutetaan.

Aina ei tietty ole mahdollista ajankäytön tai varallisuuden puitteissa kaikkia haaveitaan esim. maailmanympärysmatka. Mutta monta isoa asiaa voi toteuttaa paloissa, askel kerrallaan. Maailman ympäri voi matkustaa aina matkan / paikan kerrallaan, käyden niissä paikoissa, joissa haluaisi käydä.

Usein ihmiset sanovat elämän viime hetkillä, että eivät kadu mitään tekemäänsä vaan niitä asioita, jotka jäivät tekemättä. Siksi sanoista tekoihin olisi parempi, kuin elämätön elämä.

Varmasti tulee tehtyä asioita, jotka olisi voinut jättää tekemättä, mutta sitä ei voi tietää ennen kuin tehtävä on suoritettu. Monesti huonokin kokemus tulee arvokkaaksi ja hyväksi kokemukseksi, vaikka se teon hetkellä ei siltä olisi tuntunutkaan. Rohkeus on valttia.

Mieti mitä elämältä haluaisit ja sitten, kuinka sen voisi tavoittaa, askel askeleelta.

Tee lista asioista, pienistä ja isoista. Sitten lajittele tai paloittele toiveet osiin:  

tämän kuukauden tavoite
tämän kevään tavoite

tämän vuoden tavoite

5 vuoden tavoite

10 vuoden tavoite

Näin olet rakentanut itsellesi portaat, joita pitkin voit alkaa kavuta kohti isojakin tavoitteita, pala kerrallaan. Matka ei aina ole suoraviivainen ja pitkäkestoiset tavoitteet voivat muuttua matkalla, mutta sehän tuo vaan lisäväriä lopputulokseen.

Näin tavoitteista tulee elämän kartta, jonka vain sinä voit tehdä. Iloitse matkasta, muista pysähtyä aina välillä nauttimaan tuloksista ja itse matkanteosta. Ja muista jos päämäärää ei saavutakaan, itse matka on jo tavoitteen arvoinen.